01-tytöt Laura Kalmari – lopputurnauksessa

Tikkurilan lopputurnauksessa pelattiin laadukasta tyttöfutista. On hienoa, että Hertan 01-tytöt olivat ensimmäistä kertaa seuran historiassa päässeet osalliseksi turnaukseen missä kokoontuivat ikäluokkansa parhaat pelaajat. Lohkovastustajan yhteisjoukkueellamme olivat PK-35 (Vantaa), SeMi (Seinäjoki) ja ÅIFK (Turku), joista ainakin kaksi edellistä tiedettiin jo etukäteen laadukkaiksi joukkueiksi.

LauraKalmari

Ensimmäinen vastuksemme PK-35 oli ELL:ssä (Etelä-Länsi Liiga) kevätpuolella sijoittunut kolmanneksi. Ja loppujen lopuksi PK-35 voitti tämän vuoden Laura Kalmarin kukistamalla rangaistuspotkujen jälkeen ennakkosuosikin Tikkurilan TiPS:n. Lähdimme ensimmäiseen peliimme tiukalla puolustuspelillä ja iskemään mahdollisesti vastahyökkäyksistä. Pelin alku näytti ensimmäiset kymppiminuutin ajan hyvältä, puolustuspeliä saatiin kontrolloitua erinomaisesti. Mutta sitten alkoi tapahtua – maalivahdinpalautuksesta pallo palautui nopeasti PK:n hyökkäysalueelle, jolloin topparien estelyistä huolimatta PK:n hyökkääjä pääsi tuikkaamaan avausmaalin aivan Klubi36 yj:n maalivahdin edestä. Ja jatko seurasi seuraavista kulmapotkuista, joista vastustaja teki nopeasti jopa 4-0 lukemat. Pahaltahan tilanne tässä vaiheessa näytti. Hieman ennen puoliaikaa onnistuimme kuitenkin vastahyökkäyksestä. Pallo toimitettiin nopeasti hyökkäyssuuntaan, josta vapauttava syöttö topparien väliin Hetalle. Läpiajon päätteeksi pallo PK:n verkkoon. Toisella puoliajalle lähdimme enemmän taistelemaan keskikentästä ja prässämään jopa ihan ylhäältä. Tämä aiheuttikin vaikeuksia PK:n keskikentällä ja puolustukselle. Kauttaaltaan peli oli melko tasaista koko puoliskon. Molemmilla joukkueilla oli muutama maalipaikka, joista yhden sommitelman lopuksi PK teki vielä yhden maalin. Lopputulos 5-1. Vastustaja oli kyllä meitä parempi, mutta numerot eivät ihan tee oikeutusta yhteisjoukkueelle. Pelin ratkaisuna voi pitää lukuisia vastustajan kulmapotkuja, joissa meillä ei ollut mitään mahdollisuuksia kookkaampia vantaalaisia vastaan.

Turnauksen toinen peli oli meille tärkeä. Voitolla meillä olisi hyvät chaansit pelaamaan ylemmistä sijoituksista. Vastustajaksi asettui meille tuttu SeMi, jolle hävisimme keväällä niukasti 2-1. Alku näytti todella lupaavalta, sillä yhteisjoukkue vei peliä miten tahtoi ensimmäiset 20 minuuttia. Sitten taas se virhe, jossa omalle topparille alaspäin annettu syöttö vapautti vastustajan hyökkääjän maalintekoon. Puoliaika tulos siten 1-0 SeMille. Tämä ei meitä vielä lannistanut vaan lähdimme hakemaan toisella puoliajalla tasoitusta, mutta vastustajan siirryttyä 2-0 johtoon hienolla kaukolaukauksella, kävi tilanne meille todella hankalaksi. Siirsimme lisää voimaa hyökkäykseen puolustuksen kustannuksella, mutta laihoin tuloksin. Vastustaja pääsi iskemään kahdesti meidän harvaa puolustusta vastaan, kun me saimme lopuksi aikaan vain yhden kavennusmaalin. Lopputulos 4-1 SeMille, joten pelaamme viimeisessä ottelussa lohkon sijoista 3-4.

Vastustajana lohkovaiheen viimeisessä pelissä oli ÅIFK Turusta. Pieni analysointi IFK:n pelistä ehdittiin tehdä jo SeMi pelin aikana, joten tiesimme kyllä miten peliin kannattaisi lähteä. Vastustajan puolustuslinjan pelaaminen herätti sen verran huomiota, että se antoi mahdollisuuden murtoihin niin keskeltä kuin laidoistakin. Ja niitä tulikin jo heti pelin alusta lähtien vaikka maalia ei heti saatukaan. Muutaman yrityksen jälkeen Saara murtautuikin vasemmalta ja sai syötettyä pallon takatolpalle, missä Hetalla oli helppo työ pistää pallo tyhjään maaliin. Ja jatkoa seurasi viitisen minuuttia myöhemmin, kun Bettina pääsi nokatusten maalivahdin kanssa. Pallo etutolpan kautta maaliin puoliaikatilanteeksi 2-0.  Toinen puoliaika oli meiltä hyvää peliä, hyökkäyksiä saatiin sommiteltua ja päästiin lukuisiin hyviin maalintekopaikkoihin. Pääroolia hyökkäyksissä näytteli Saara, joka teki meille kaksi seuraavaa maalia. Pelin loppulukemat 5-0 teki Minja maalivahdin ”puikoita”.

Lohkovaiheessa sijoitus siten kolmas ja lauantaina vastustajaksi marssi ONS, joka oli hieman yllättäen jäänyt oman lohkonsa neljänneksi. ONS peli olisi ollut meille tärkeä alemman loppusarjan sijoituksen kannalta, mutta meistä ei alkuunkaan vastusta ONSille. Pelaajista vaistosi vastustajan kunnioituksen tai jopa pienen pelon tunteen. Pelaajien liike kentällä oli halutonta ja eikä oltu tarpeeksi lähellä omaa vastapelaajaa ja siten hävittiin kaksinkamppailut. Vastustajalle annettiin aivan liian paljon aikaa rakentaa omaa peliään. Tilanteita tuli maalillemme solkenaan ja varsin helposti ONS latoi 3-0 lukemat puoliaikatulokseksi. Toisella puoliajalla tahti jatkui samanlaisena vaikkakaan maaleja nähtiin enää yksi. Lopputulos 4-0 ONSille.

Iltapelivastukseksi saimme KPV:n Kokkolasta, joka oli hävinnyt Kaarinan/Turun yhteisjoukkueelle.  Asenne oli molemmilla joukkueilla kohdallaan ja peli oli pitkälti kaksinkamppailuja keskialueella. Kokkola sai 0-1 taukojohdon riistämällä pallon kesken meidän hyökkäysrakentelun ja kääntämällä tilanteen omaksi hyökkäykseksi. Oma puolustuksemme ei ehtinyt ryhmittyä kunnolla, joten pallo löytyikin sen seurauksena verkon periltä. Toisen jakso oli edelleen tarkkaa peliä emmekä saaneet kunnollisia hyökkäyksiä aikaiseksi. Tasoitusmaali syntyi noin 30 metristä vapaapotkusta. Hieman liian etäällä pelannut maalivahti ei ylettynyt Saaran laukaukseen. Riemukas voittomaali syntyi noin kymmenen minuuttia ennen pelin loppua erinomaisesta usean pelaajan hyökkäyksestä. Vastustaja oli unohtanut Saaran vapaaksi vasemmalle. Saara syötön saatuaan eteni kohti vastustajan maalia ja nosti pallon hallitusti yli vastaan tulleen maalivahdin. Pelin lopussa KPV sai vielä muutamia tilanteita mutta Iida maalissa hoiti tilanteet tyylikkäästi. Sunnuntaina pelaisimme sijoista 13-14 VIFK vastaan — eipäs kun toistamiseen vastaan tuli ÅIFK, joka olikin yllättäen voittanut PSL mestarin VIFK:n.

ÅIFK oli muuttanut taktiikkaa sitten edellisen kohtaamisen – selvästi parempaa suuntaan. Pelillisesti olimme vastustajaa parempia, mutta jostain syystä emme saaneet luotua maalipaikkoja. Vastustaja ei prässännyt ollenkaan korkealta ja oli siten saanut oman puolustuspelinsä kuntoon. IFK pyrki tekemään vastahyökkäyksiä aina silloin tällöin. Lopulta vastahyökkäykset tuottivatkin tuloksen maalin muodossa. Taukotulos 1-0 ÅIFK:lle. Puoliajan kolme vaihtoa toi lisää puhtia yhteisjoukkueen peliin. Kymmenen minuutin kohdalla syntyi tasoitus upeassa syöttösommitelmassa, jossa viiden nopean syötön jälkeen pallo käännettiin Saaralle vasemmalle. Saara ei taaskaan erehtynyt vaan laittoi pallon ohi maalivahdin verkon perukoille. Maalin jälkeen pelinote oli yhä enemmän ja enemmän meillä vastustajan alkaessa väsyä. Pelin ratkaisu syntyi kulmapotkun jälkitilanteesta, jossa Henna käänsi pallon ovelasti vastustajan maalin eteen, missä Riinalla oli helppo työ laittaa ottelun lopputulokseksi 2-1.

Sijoituksemme turnauksessa 13 , mikä on ”asiantuntijoiden” ennustusta parempi. Tuloksellisesti voitimme kolme peliä kuudesta ja pelasimme mestari PK-35 vastaan tyylikkäästi ensin tiukasti puolustaen ja sitten toisella puoliajalla aktiivisella keskialuepelillä. Paremmallemme emme mitään voineet vaikkakin kerran saivat mestaritkin poimia pelipallon maaliverkostaan. On kuitenkin selvää, että  ELL:n joukkueet ovat pelillisesti parempia kuin PSL joukkueet, jotka SeMiä lukuunottamatta sijoittuivat alemmille sijoille.

Laura Kalmari lopputurnaukseen on jatkossakin herttalaisten pyrittävä mukaan, koska siellä kohtaa ikäluokkansa 16 parasta juniorijoukkuetta ja siten se on paras mahdollinen paikka mitata joensuulaisen ja itäsuomalaisen tyttöjalkapalloilun tasoa valtakunnan tasoon nähden. Se, että Itä-Suomen edustus turnauksessa oli iisalmelais-joensuulais-siilinjärveläis -koosteisen yhteisjoukkueen varassa, pitäisi olla lopullinen herätys alueen tyttöjalkapalloilulle. On toki selvää, että väestömäärään perustuvat lähtökohdat ovat aivan erilaiset etelän ja pohjoisen välillä. Jotain pitäisi tehdä toisin – pitäisi tehdä ”islannit” – jotta voitaisiin saavuttaa lopputurnauspaikka useamman joukkueen voimin ja sitten jopa kamppailla siellä ylemmistäkin sijoista. Toivotaan kuitenkin, että ensi vuoden Laura Kalmariin saadaan enemmän itäsuomalaista väriä. Ainakin Pallokissat ja FC Hertta tavoittelevat ensi keväänä Puolen Suomen liigassa paikkaa lopputurnaukseen. Aika sitten näyttää riittääkö laatu ja osaaminen lopputurnaukseen asti.

Kiitoksia SiPS:n ja Klubin tytöille kauden peleistä. Hyvin meni ja mukavaa oli. Kiitos myös Kimmolle ja Ranelle :-)

Share Button